H.P.W.®-jakotukin asennus ja säätö vaihe vaiheelta

H.P.W.-jakotukissa on 1" meno- ja paluuliitännät. Ylätukki virtausmittareineen on meno (lämmönlähteen kuuma vesi), alatukki termostaattiventtiileineen on paluu. Suosittelemme aina asentamaan jakotukin ja lämmönlähteen putkien väliin palloventtiiliparin – niillä koko jakotukin voi erottaa neljänneskierroksella esimerkiksi toimilaitteen vaihdon tai korjauksen ajaksi tyhjentämättä koko järjestelmää.

Palloventtiilit – suora vai kulmamalli

H.P.W.-palloventtiilit kierretään jakotukin päähän 1":n liitosmutterilla. Niissä on sisäänrakennettu lämpömittari 0–80 °C, joten meno- ja paluulämpötilan näkee suoraan jakotukista. Värikoodattu perhoskahva helpottaa hahmottamista: punainen kuuluu menoon, sininen paluuseen.

• Suora venttiili (ROZDZ.ZAW.CZ / ROZDZ.ZAW.N) – lämmönlähteen putki jatkuu jakotukin suuntaisesti; sopii, kun syöttö tulee sivulta.
• Kulmaventtiili (ROZDZ.ZAW.K.CZ / ROZDZ.ZAW.K.N) – kääntää liitännän 90°; käytännöllinen, kun putki tulee alhaalta (lattiasta) tai ylhäältä eikä kaapissa ole tilaa kaarelle.

Tiivistä kierreliitokset, joissa ei ole tasotiivistettä, tavalliseen tapaan – PTFE-teipillä tai pellavalla ja tiivistetahnalla. Tasotiivisteellisissä liitoksissa älä jätä tiivistettä pois ja varmista, että se on puhdas ja oikein paikallaan.

Menoveden lämpötila

Lattialämmitys toimii matalilla vesilämpötiloilla. Jos lämmönlähde tuottaa pattereille sopivan lämpöistä vettä (esimerkiksi kiinteän polttoaineen kattila tai vanhempi patterijärjestelmä), sitä ei saa liittää suoraan lattialämmityksen jakotukkiin. Lämmönlähteen ja jakotukin väliin kuuluvat sekoitusryhmä (sekoitusventtiili ja pumppu) sekä ylilämpösuojana toimiva pintatermostaatti, joka pysäyttää lattialämmityspiirin pumpun asetetun lämpötilan ylittyessä. Vaikka jakotukin suurin sallittu käyttölämpötila on +80 °C, ratkaisevia ovat pintavalu ja lattiapäällyste – lisätietoja löydät alempaa kohdasta sekoitus ja ylilämpösuojatermostaatti.

Matalalämpöiset lämmönlähteet, kuten lämpöpumppu tai ulkolämpötilaohjattu lauhdutuskattila, liitetään lattialämmitykseen usein suoraan – veden lämpötilaa säätää tällöin lämmönlähteen oma säädin. Myös silloin ylilämpösuojatermostaatti kannattaa asentaa suojaksi virheellisiä asetuksia vastaan.

H.P.W.-jakotukin piirilähdöissä on EK-liitäntä (eurokartio). Puristusliitin koostuu mutterista, puristusrenkaasta ja tukiholkista, jossa on EPDM-O-rengas. Kun mutteri kiristetään, sisärengas puristuu ja tarttuu putkeen tiukasti. Liitos on purettava – riittää, että liitin avataan ja putki irrotetaan.

Näin asennat liittimen

1. Katkaise putki suoraan monikerrosputken putkileikkurilla. Älä käytä sahaa – se jättää purseita ja muuttaa poikkileikkauksen muotoa.
2. Kalibroi ja viistä putken pää kalibrointityökalulla, jotta poikkileikkaus on pyöreä eikä reuna vahingoita O-rengasta, kun putki työnnetään paikalleen.
3. Pujota mutteri ja puristusrengas putkeen oikeassa järjestyksessä ja oikein päin – mutterin kierre jakotukin lähtöön päin.
4. Tarkista puhtaus ja O-rengas – kaiken on oltava puhdasta eikä tiivistävä O-rengas saa olla vaurioitunut.
5. Työnnä putki tukiholkkiin pohjaan asti. Tarvittaessa kostuta O-rengasta kevyesti – ainoastaan silikonipohjaisella liukasteella. EPDM-kumiosia ei saa koskaan voidella mineraaliöljyillä.
6. Kierrä mutteri EK-lähtöön käsin ja kiristä se sitten sopivan kokoisella avaimella. Puristusliittimen ALPEX 16 × 2 ALU-EK (500684) kiristysmomentti on 25–35 Nm, liittimen RCS16 30–40 Nm.
7. Merkitse piiri – kirjoita piirin numero ja huone sekä putkeen että jakotukkiin.

Säännöt, joita kannattaa noudattaa

• Saman silmukan alku ja loppu kuuluvat menoon ja paluuseen saman piirinumeron kohdalle. Niiden sekoittaminen on yksi yleisimmistä virheistä – piiriä ei silloin voi säätää kunnolla.
• Liittimen koon on vastattava putkea tarkasti – 16 × 2 -liitin vain 16 × 2 mm:n putkelle.
• PEX-AL-PEX-putki säilyttää muotonsa taivutuksen jälkeen alumiinikerroksen ansiosta eikä jousta takaisin. Muotoile jakotukin alapuolen kaaret loivasti ilman taitoksia, äläkä jätä putkea jännitykseen – liitokseen ei saa kohdistua vetoa.
• Syöttöputket tiloissa, joita ei ole tarkoitus lämmittää (esimerkiksi tiheästi rinnakkain eteisessä), kannattaa asentaa suojaputkeen tai eristää, jotta ne eivät ylilämmitä eteistä.

Putki kiinnitetään lattiaeristeeseen putkiklipseillä tai niiteillä ruudukolla varustettuun järjestelmälevyyn. Putken asennustarvikkeet löydät sivulta Putki, liittimet ja järjestelmälevy.

Ilma on yleisin syy siihen, ettei lattialämmityspiiri lämpene. Lattiassa oleva putki on pitkä ja asennettu vaakasuoraan, joten ilma ei poistu siitä itsestään – se on työnnettävä ulos piireistä veden virtauksella. Siksi lattialämmitystä ei täytetä pelkästään lämmönlähteen kautta, vaan se huuhdellaan piiri kerrallaan.

Huuhtelun vaiheet

1. Sulje palloventtiilit, jotta huuhteluvesi ei mene lämmönlähteeseen.
2. Liitä täyttöletku menopuolelle (vesijohtoverkosta tai täyttöpumpusta) ja tyhjennysletku paluupuolelle ämpäriin tai viemäriin – jakotukin tyhjennysventtiileihin tai syöttöputkien täyttö- ja tyhjennysventtiileihin.
3. Sulje sulkuventtiileillä kaikki piirit ensimmäistä lukuun ottamatta.
4. Juoksuta vettä, kunnes tyhjennysletkusta tulee yhtenäinen virta ilman kuplia. Pitkässä piirissä se kestää kauemmin – 16 × 2 -putken vesitilavuus on 0,113 l metriä kohden, joten 100 metrin piirissä on noin 11,3 litraa vettä.
5. Sulje ensimmäinen piiri, avaa toinen ja toista menettely, kunnes kaikki piirit on huuhdeltu.
6. Avaa lopuksi kaikki piirit ja palloventtiilit, täytä järjestelmä käyttöpaineeseen ja anna automaattisen ilmanpoistoventtiilin hoitaa loput.

H.P.W.-jakotukin automaattinen ilmanpoistoventtiili poistaa sen jälkeen jatkuvasti ilman, joka vapautuu vedestä sen lämmetessä ensimmäisten käyttöpäivien ja -viikkojen aikana. Tarkista muutaman lämmityspäivän jälkeen järjestelmän paine ja lisää tarvittaessa vettä. Jos kokoonpanossasi on käsikäyttöinen ilmanpoistoventtiili, ilmaa se käsin – mieluiten pumpun ollessa pysähdyksissä, jolloin ilma kerääntyy tukin yläosaan.

Painekoe on viimeinen tilaisuus löytää vuoto ennen kuin putki katoaa pintavalun alle. Se tehdään täytön ja ilmauksen jälkeen, aina ennen pintavalua. Koepaineen ja kokeen keston määrittää suunnitelma tai asennusliike – H.P.W.-jakotukille on kuitenkin kiinteä yläraja: suurin koepaine on 10 bar. Jakotukin suurin sallittu käyttöpaine on 6 bar.

Menettely

1. Tarkista, että kaikki liittimet on kiristetty, piirit ovat auki ja järjestelmä on ilmattu.
2. Jos palloventtiilit on asennettu, erota lämmönlähde ja muut alhaisemman sallitun paineen laitteet sulkemalla palloventtiilit, jotta ne eivät joudu koepaineen alaisiksi.
3. Liitä painepumppu mittareineen ja nosta paine vähitellen suunnitelman mukaiseen arvoon – ei koskaan yli 10 bar.
4. Tarkista kokeen aikana jokainen liitos silmämääräisesti ja tunnustelemalla – jakotukin liittimet, palloventtiilit ja syöttöputkien mahdolliset liitokset.
5. Seuraa painemittaria. Pieni paineen lasku alussa on muoviputkilla normaalia (putki laajenee hieman ja veden lämpötila muuttuu), mutta ilman selvää syytä jatkuvasti laskeva paine viittaa vuotoon.
6. Kirjaa tulos koepöytäkirjaan: päivämäärä, koepaine, kokeen kesto, loppupaine ja allekirjoitus.

On suositeltavaa pitää putket paineistettuina pintavalun ajan. Jos putki vaurioituu päällä kävelemisen tai valutyön vuoksi, se näkyy heti paineen laskuna ja voidaan korjata ennen kuin valu kovettuu.

Ensimmäinen lämmitys

Pintavalua ei saa lämmittää heti valun jälkeen. Aloita ensimmäinen lämmitys vasta valumassan valmistajan ilmoittaman ajan kuluttua ja nosta veden lämpötilaa vähitellen. Tarkan lämmitysohjelman (aloituslämpötila, nostonopeus, pitoaika) määrittää valumassan ja lattiapäällysteen valmistaja.

Talon piirit eroavat toisistaan sekä pituudeltaan että lämmöntarpeeltaan. Vesi kulkee aina pienimmän vastuksen reittiä, joten ilman tasapainotusta lyhyet piirit saisivat liikaa vettä ja pitkät liian vähän. Tuloksena on ylikuumenevia ja kylmiä kohtia, tarpeettoman korkea veden lämpötila ja suurempi energiankulutus. H.P.W.-jakotukin virtausmittarit mittaavat alueella 0–5 l/min ±10 %:n tarkkuudella; ne ovat kaksoissäätöisiä, ja asetus voidaan lukita.

Jos sinulla on lämmityssuunnitelma

Lattialämmityssuunnitelmassa on ilmoitettu kunkin piirin tarvittava virtaama yksikössä l/min (tai kg/h – 60 kg/h vastaa noin 1 l/min). Aseta nämä arvot virtausmittareihin. Tämä on tarkin menetelmä, koska suunnittelija tuntee jokaisen huoneen lämpöhäviöt.

Ilman suunnitelmaa – laskenta lämmöntarpeesta

Piirin tarvittavan virtaaman voi arvioida kaavalla:

Virtaama [l/min] = piirin teho [W] / (69,8 × ΔT [K])

jossa ΔT on menon ja paluun lämpötilaero. Lattialämmitys mitoitetaan yleensä 5–10 K:n lämpötilaerolle. Esimerkki: olohuoneen piirin on määrä luovuttaa 900 W, kun ΔT = 5 K, joten virtaama on 900 / (69,8 × 5) ≈ 2,6 l/min. Luku 69,8 tulee veden lämpökapasiteetista – yksi litra minuutissa siirtää 69,8 W jokaista lämpötilaeron kelviniä kohden.

Jos et tiedä lämmöntarvettakaan – pituuteen perustuva suhteellinen menetelmä

Jos kaikki piirit on asennettu samankaltaisella putkivälillä ja huoneiden lämpöhäviöt neliömetriä kohden ovat samankaltaiset, voidaan käyttää yksinkertaista suhteellista menetelmää. Piirin teho on suunnilleen verrannollinen sen kattamaan pinta-alaan ja siten sen putken pituuteen. Pisimmälle (vaativimmalle) piirille määritetään virtaama yllä olevalla kaavalla, ja muut piirit asetetaan suhteessa niiden pituuteen pisimpään piiriin verrattuna. Havainnollinen esimerkki on alla olevassa taulukossa.

H.P.W.-jakotukin alatukissa on integroidut termostaatti- eli paluuventtiilit – yksi jokaisessa piirissä. Termostaattipäät tai toimilaitteet asennetaan suoraan niihin. Siinä missä virtausmittari määrittää piirin läpi virtaavan enimmäisvesimäärän, paluupuolen termostaattiventtiili sulkee ja avaa piiriä tarpeen mukaan – ja säätää näin huonelämpötilaa.

Kolme säätötasoa

• Ei huonekohtaista säätöä – piirit on vain tasapainotettu virtausmittareilla, ja lämpötilaa säätää lämmönlähde (esimerkiksi ulkolämpötilakompensoinnilla). Yksinkertaisin vaihtoehto, mutta ilman mahdollisuutta eri lämpötilaan eri huoneissa.
• Termostaattipää venttiilissä – edullinen ja huoltovapaa ratkaisu. Pää aistii lämpötilan jakotukin luona, ei huoneessa, joten se toimii pikemminkin piirin vesilämpötilan rajoittimena kuin todellisena huonesäätönä.
• Toimilaitteet ja huonetermostaatit – venttiilin toimilaitetta ohjaa kyseisen huoneen huonetermostaatti. Piiri sulkeutuu, kun huone saavuttaa halutun lämpötilan, ja avautuu lämpötilan laskiessa. Tämä on mukavin ja taloudellisin ratkaisu.

Mitä toimilaitteissa kannattaa huomioida

• Liitäntä – tarkista, että pää tai toimilaite sopii jakotukin venttiililiitäntään. Jos et ole varma, ota meihin yhteyttä ennen ostoa.
• Virrattomana kiinni tai virrattomana auki – toimilaitteita valmistetaan molempina versioina. Valitse säätöjärjestelmääsi sopiva tyyppi.
• Pumppu ja suljetut piirit – jos kaikki piirit sulkeutuvat samanaikaisesti, pumppu kävisi suljettuja venttiilejä vasten. Ratkaisu on pysäyttää pumppu säädön kautta (kun mikään termostaatti ei pyydä lämpöä) tai jättää yksi piiri ilman toimilaitetta, esimerkiksi kylpyhuoneessa.
• Järkevä vyöhykejako – lattialämmitys reagoi hitaasti. Usein toistuvat suuret lämpötilamuutokset huoneissa ovat epäedullisempia kuin tasainen lämpötila maltillisella pudotuksella.

Lattialämmitys tarvitsee matalan veden lämpötilan. Jos sama lämmönlähde lämmittää myös pattereita tai käyttövesivaraajaa tai jos kyseessä on kiinteän polttoaineen kattila, lattialämmityksen vesi valmistetaan sekoituspiirissä: sekoitusventtiili sekoittaa lämmönlähteen kuumaan veteen viileämpää paluuvettä, ja oma kiertovesipumppu syöttää sen jakotukille.

Ylilämpösuojana toimiva pintatermostaatti AVANSA TH 2A

Pintatermostaatti AVANSA TH 2A (312034) kiinnitetään jousella suoraan putkeen tai jakotukkiin. Asetetun lämpötilan saavuttuessa sen bimetalli kääntää koskettimen – katkaisijaksi kytkettynä se katkaisee lattialämmityspiirin pumpun virransyötön, kun menovesi on liian kuumaa. Lämpötila-alue on 20–90 °C, kytkentäero 8–3 °C, jännite 230 V ja kotelointiluokka IP 20; se asennetaan enintään 2":n putkiin. Aseta katkaisulämpötila suunnitelman sekä valumassan ja lattiapäällysteen valmistajien suositusten mukaan – tavanomaisissa märkäjärjestelmissä turvaraja asetetaan selvästi jakotukin suurinta sallittua käyttölämpötilaa (+80 °C) alemmaksi. Jätä sähkökytkennät sähköasentajalle.

Kiertovesipumput AVANSA 25/4/130 ja 25/6/130

Kolminopeuksiset AVANSA-kiertovesipumput, joiden asennuspituus on 130 mm ja liitäntäkierre 6/4", sopivat lattialämmityksen sekoituspiiriin tai veden kierrättämiseen järjestelmässä. Nopeus vaihdetaan kytkentärasian kytkimestä.

• AVANSA 25/4/130 – nostokorkeus 4 m, suurin virtaama 48 l/min, ottoteho 72/53/38 W. Pienempiin järjestelmiin, joissa on vähemmän ja lyhyempiä piirejä.
• AVANSA 25/6/130 – nostokorkeus 6 m, suurin virtaama 55 l/min, ottoteho 93/67/46 W. Suurempiin järjestelmiin ja pidempiin piireihin.

Pumpun nostokorkeuden on katettava piirin painehäviöt – ne riippuvat putken pituudesta, piirien määrästä ja varusteiden vastuksesta. Tavalliseen omakotitaloon riittää yleensä pumppu, jonka nostokorkeus on enintään 6 m. Aseta tasapainotuksessa pienin nopeus, jolla vaativinkin piiri saavuttaa tarvittavan virtaaman. Lisää AVANSA-pumpuista ja -termostaateista löydät sivustolta avansa-europe.com.

Patterit samassa järjestelmässä

Jos H.P.W.-jakotukki syöttää pattereita (jakotukkiin perustuva verkosto) tai talossa on lattialämmityksen lisäksi pattereita, sivuliitäntäisille pattereille sopii termostaattisarja AVANSA TH6 – termostaattiventtiili DN15 1/2" kulmamallina ja standardin EN 215 mukainen nestetäytteinen termostaattipää. Pään asteikko vastaa lämpötiloja 6 °C:sta (*) 20 °C:n (asento 3) kautta 28 °C:seen (asento 5). Alakytkentäisille pattereille on saatavana säätösarja HPW Set2 – löydät sen lisävarusteista.

Tasapainotuksen ja ensimmäisen lämmityskauden jälkeen järjestelmän pitäisi toimia ilman toimenpiteitä. Silti jakotukille kannattaa omistaa muutama minuutti kerran vuodessa, mieluiten lämmityskauden alussa.

• Järjestelmän paine – tarkista lämmönlähteen painemittari. Jos paine laskee jatkuvasti, etsi vuoto; jatkuva lisäveden lisääminen tuo järjestelmään happea ja epäpuhtauksia.
• Ilmanpoisto – tarkista, ettei automaattinen ilmanpoistoventtiili tiputa ja ettei piireistä kuulu lorinaa.
• Virtausmittarit – vertaa lukemia käyttöönottopöytäkirjan arvoihin. Selvästi pienempi virtaama yhdessä piirissä voi viitata ilmaan tai likaan.
• Palloventtiilien lämpömittarit – menon ja paluun lämpötilaero kertoo, miten järjestelmä luovuttaa lämpöä. Hyvin pieni ero suurella virtaamalla viittaa siihen, että pumppu käy tarpeettoman nopeasti.
• Toimilaitteet – tarkista, että piirit avautuvat, kun termostaatti pyytää lämpöä, ja sulkeutuvat, kun tarve päättyy.
• Liitokset – tarkista liittimet ja palloventtiilit silmämääräisesti kosteuden merkkien varalta.

Jos haluat sulkea yhden piirin (esimerkiksi lattiapäällysteen vaihdon ajaksi), sulje se sekä meno- että paluupuolelta – muut huoneet lämpenevät edelleen. Koko jakotukkia koskevia töitä varten sulje palloventtiilit; järjestelmää ei tarvitse tyhjentää.

Kaiken asennukseen tarvittavan – palloventtiilit, kaapit, putken ja liittimet – löydät sivulta Lisävarusteet ja messinki- ja RST-jakotukkien vertailun kohdasta RST-jakotukit. Takaisin H.P.W.-jakotukkien yleiskatsaukseen.